UKK henkilökohtainen apu
Minulla on itsemääräämisoikeus. Mitä se tarkoittaa?
Itsemääräämisoikeus on osa yksityiselämän suojaa. Tätä oikeutta turvaa Suomen perustuslaki. Se tarkoittaa, että voimme tehdä omia valintoja ja itseämme koskevia päätöksiä, kunhan valintamme eivät loukkaa muiden ihmisten oikeuksia. Esimerkiksi voimme päättää missä ja kenen kanssa asumme, mitä teemme, miten ilmaisemme itseämme (sananvapaus), kenen kanssa olemme vuorovaikutuksessa, milloin peseydymme, perustammeko perheen, hankimme lemmikkejä, millaista elinkeinoa valitsemme harjoittaa, mitä syömme ja juomme, miten ja missä liikumme. Vammaisella henkilöllä on oikeus apuun toteuttaakseen itsemääräämisoikeuttaan. Oikeus sanoa mielipiteensä ja toiveensa omassa asiassaan viranomaistapaamisessa.
Haen henkilökohtaista apua. Minulta kysytään tietoja olosuhteistani, läheisistäni ja perheestä. Miten ne liittyvät hakemukseeni ja onko nämä henkilöt pakko nimetä?
Viranhaltijan on selvitettävä hakijan olosuhteet. Silloin kuin läheiset ja perhe eivät ole osa avun ja tuen tarpeisiin vastaavaa palvelukokonaisuutta, heitä ei ole tarpeen nimetä tai mainita. Hakijan on kuitenkin itse edistettävä asian selvittämistä ja tieto esimerkiksi siitä, asuuko yksin vai kuuluuko talouteen muita henkilöitä, voi vaikuttaa palvelutarpeen arvioinnissa.
Mitä tietoja kerron itsestäni, jotta saisin henkilökohtaisen avun palvelua?
Perustietojen lisäksi (nimi, osoite, hetu, puhelinnumero) on kerrottava toimintakyvyn rajoitteista, niiden pysyvyydestä, asioista, joihin tarvitsen apua, mistä tällä hetkellä saan epävirallisen avun (ei-sosiaalipalvelun tarjoama apu). Myös olosuhteistani, joita ovat mahdolliset toteutetut asunnon muutostyöt, apuvälineiden päivitys sekä elämäntilanteesta esim. työ, opiskelu, päivärytmi, rutiinit, harrastukset ja yhteiskuntaan osallistuminen. Hakemuksessa kannattaa kuvata myös ne asiat, jotka ovat avun puutteen takia jääneet tekemättä. Näitä voivat olla esimerkiksi ruoanlaitto, jonka sijasta on syönyt valmisruokia tai lähiympäristön tapahtumiin osallistuminen voimavarojen loppumisen pelossa. Myös asiat, joita ei ole avun puutteen takia pystynyt edes harkitsemaan. Näitä voi olla esimerkiksi uiminen järvessä, kesäretki huvipuistoon kummilapsen kanssa, omien juhlien järjestäminen ystäville, shoppailu, ravintolassa käyminen, lyhyet päiväretket, esteellisissä ympäristöissä liikkuminen, uusien harrastusten kokeileminen (esim. laskettelu ohjaajan tai avustajan avustamana) yms.
Henkilökohtainen apu toteutetaan palvelusetelillä. Pitääkö minun kertoa kaikille avustajille itsestäni? Vai riittääkö, että kerron toiveeni alkutapaamisessa?
Kun teet sopimuksen palveluntuottajan kanssa, sopimuksessa kuvataan avuntarve ja toiveet avustamiselle. Voit pyytää palveluntuottajaa, että tilanteessasi avustajille annetaan ne tiedot sinusta, jotka toivot heidän tietävän, ennen kun tulevat töihin. Sinulla on oikeus palvelun aikana antaa palautetta ja sopia toimivista käytännöistä palveluntuottajan kanssa.
Minulla on henkilökohtaisen avun palvelu. Olen kuullut, että kirjaaminen on pakollista kaikissa palveluissa. Mitä tietoja minusta ja elämästäni kirjataan?
Palvelunjärjestäjällä on velvollisuus valvoa palvelun toteutumista. Eri henkilökohtaisen avun palvelun toteuttamistavoissa (työnantajamalli, palvelusetelimalli ja palvelumalli) on eri tapoja palvelun toteutumisen seurantaan. Yksinkertaisimmillaan kirjaaminen voi olla sitä, että palveluntuottaja merkitsee avun tuntimäärän toteutuneeksi. Esim. “Henkilökohtaista apua neljä tuntia maanantaina”. Työnantajamallissa työnantaja vahvistaa työaikakirjanpidolla toteutuneen palvelun. Kaikissa kirjaamisissa tulee noudattaa tietojen minimoinnin periaatetta. Käyttötarkoituksen kannalta oleelliset tiedot kirjataan, ei muuta. Asiakas saa aina pyytää itseään koskevat tiedot nähtäväksi.
Unohdin sopia työsopimuksessa avustajan salassapidosta. Onko vaarana, että kuulen nyt asioistani kylillä?
Tämä voi olla riskinä. Henkilökohtaisilla avustajilla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Salassapidosta ja vaitiolosta tulee sopia työsopimuksella tai erillisellä sopimuksella. Työoikeudessa vakiintuneiden periaatteiden johdosta työntekijän lojaliteettivelvoite (työsopimuslaki) kattaa sen, että työnantajaa haittaavasta tiedon levittämisestä on pidättäydyttävä. Työnantajana sinä voit itse parhaiten vaikuttaa siihen, mitä tietoja avustajasi kanssa käsittelette ja miten. Ohjeista avustajaa yksityisyyttä kunnioittavaan toimintatapaan myös vapaalla. Kunnioita myös avustajan sinulle uskomia tietoja.
Tarvitsen vammaispalveluja. En haluaisin hakea tutulta viranhaltijalta palvelua, koska käymme samassa harrastusryhmässä. Voinko pyytää asiointia varten toista työntekijää?
Viranomaisen toimintaa ohjaa lainsäädäntö. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään palveluun (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista). Asiakkuus ja siihen liittyvät henkilöön yhdistettävät tiedot ovat salassa pidettäviä. Kun asia on tulossa vireille, voit esittää toiveen asian käsittelijästä. Mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialue voi suostua pyyntöösi. Mikäli vaihto ei onnistuisi, voit kuitenkin luottaa siihen, ettei viranhaltija työtehtävänsä ulkopuolella ota asiakkuutta tai siihen liittyviä seikkoja puheeksi.
Saako avustaja osallistua asiakkaan palvelujen ja elämänvalintojen suunnitteluun ja toteutukseen?
Avustajan tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole arvioida eikä suunnitella palvelun käyttäjän toimintoja ja elämänkulkua. Avustajan rooli on olla taustalla ja mahdollisissa viranomaistapaamisissa avustaa palvelun käyttäjää sovituissa tehtävissä paljastamatta avunkäyttäjän elämään liittyviä asioita.
Kenelle avustaja voi kertoa henkilökohtaisen avun käyttäjän epäasiallisesta käytöksestä tai laittomasta toiminnasta?
Avustaja voi kertoa avustettavan epäasiallisesta käytöksestä työterveyshuoltoon tai työsuojeluun ja rikollisesta/laittomasta toiminnasta poliisille.
Avun käyttäjä häiritsee minua seksuaalisesti. Mitä teen?
Tee selväksi avun käyttäjälle, että et hyväksy hänen toimintaansa. Seksuaalinen häirintä ei ole sallittua. Ilmoita asiasta työnantajallesi. Työnantajan on mahdollistettava työn tekeminen turvallisesti ja puututtava häirintään. Mikäli häirintää ei saada loppumaan, työn tekemistä ei voida jatkaa. Asian voi viedä tutkittavaksi poliisille.